Kalajoen kaupunki

Merellinen Kalajoen kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvät ja monipuoliset palvelut sekä viihtyisän ja virikkeellisen ympäristön sekä asumiseen että työntekoon. Matkailukaupunkina tunnetun Kalajoen Hiekkasärkät ovat yksi Suomen suosituista lomanviettokohteista.

Tietoa Kalajoen kaupungista

Perustettu	2002
Väestö	9 206 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	672,28 km2
Maapinta-ala	666,98 km2
Vesipinta-ala	5,30 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	14 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,50 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,60 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Jukka Puoskari
Kotisivut	www.kalajoki.fi
Sähköposti	kalajoenkaupunki@kalajoki.fi

Kalajoen sijainti

Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Kalajoen historia

Keskiajan emäpitäjä

Kalajoki mainitaan ensimmäisen kerran Saloisten seurakunnan kappelina 1500-luvun alussa. Vuonna 1545 Kalajoki muodostui emäpitäjäksi, johon kuului Rautio, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Reisjärvi ja Haapajärvi. Kun seurakunnallinen ja maallinen hallinto eriytyivät 1860-luvulta alkaen, merkitsi se samalla Kalajoen emäpitäjän loppumista.

Kalajoen historiaan mahtuu myös useita kaupunkihankealoitteita. Ensimmäisen teki vuonna 1865 talollisenpoika Juho Bäck, jonka aloite Kalajoen Markkinapaikan perustamisesta kaupungiksi kaatui maapohjan omistuskysymyksiin.

Vuonna 1881 valtiopäivämies Jaakko Merenoja esitti Kauppalan perustamista Kalajoen suulle. Tämä Kalajoen, Alavieskan, Sievin, Ylivieskan ja Raution yhteishanke kaatui kuitenkin myös maapohjakysymyksiin sekä siihen, että Pohjanmaan rata oli jo hahmottumassa Ylivieskaan.

Kalajoesta tulee taajaväkinen yhdyskunta

Vuonna 1905 antoi kuvernöörinvirasto Kalajoen kunnalle harkittavaksi Markkinapaikan olojen järjestämisen niin, että se vastaa taajaväkistä yhdyskuntaa koskevia säädöksiä. Siihen aikaan taajaväkinen yhdyskunta, kauppala ja kaupunki olivat vielä samassa hierarkiassa. Näin tehtiinkin, mutta koska kunta ei ollut alueen maapohjan omistaja, kuvernöörin vahvistusta säädöksen toteuttamisesta ei vielä silloin saatu.

Kalajoen Markkinapaikasta muodostui kuitenkin "Markkinapaikan taajaväkinen yhdyskunta" 13. joulukuuta 1911, ja säännöstö taajaväkisestä yhdyskunnasta oli voimassa 1950-luvun puoliväliin saakka.

2000-luvulla kaupungiksitulo onnistui

1970-luvulla SKDL:n valtuustoryhmä teki aloitteen kaupunkioikeuksien hakemisesta. Hanke kaatui kuitenkin valtuuston äänestyspäätöksellä. Vuonna 1999 kokoomuksen valtuustoryhmä otti asian jälleen esille. Silloin kuntamuodon muuttamisesta järjestettiin myös mielipidetiedustelu kuntalaisille. Esitys kuitenkin kaatui; vain n. 35 prosenttia vastanneista kuntalaisista puolsi hanketta, ja valtuusto päätti säilyttää Kalajoen maalaiskuntana.

Viimeisin kaupunkialoite oli esillä vuonna 2001, ja vuoden 2002 alusta Kalajoesta tuli kaupunki.

Myös Kalajoen matkailulla on perinteitä jo 1930-luvulta, jolloin paikallinen herrasväki piti tapana kesäsunnuntaisin suunnata matkansa "Pakoille" kahvittelemaan ja päivää paistattelemaan. Tuolloin Hiekkasärkillä oli yksi rakennus, Hilman hotelli, jota piti Hilma Pahikkala. Hotelli oli muun ohella kuuluisa tuoreista munkeistaan. Siellä vieraili kesäisin myös kuuluisuuksia, joista mainittakoon kirjailija Ilmari Kianto.